|
Sea
Containersin nopea SuperSeaCat Four asetettiin Silja Linen Helsinki -
Tallinna-reitille. Laivan liikenteen aloitus ei onnistunutkaan helposti.
Toukokuussa Merimies-unioni yritti pysäyttää aluksen Helsingin satamaan, koska
alukseen ei saatu unionin hyväksymää työehtosopimusta. Alus pääsi kuitenkin
jatkamaan matkaansa satamatyöjohtajien avustuksella lähes aikataulussaan.
Neptun Maritime muutti nimensä toukokuussa 2000 Silja Oyj Abp:ksi, koska
konsernin liiketoiminta käsitti ainoastaan Silja Linen ja risteilyalukset, jotka
oli vuokrattuna. Samana vuonna Vaasan liikenne lopetettiin kannattamattomana.
Uusi
risteilykonsepti
Tammikuussa 2001 Silja Europa aloitti uudet elämysristeilyt Turusta
Kapellskäriin. Uusi risteilykonsepti perustui matkustajien muuttuneisiin
tarpeisiin. Kun kuluttajien ulottuvilla on entistä enemmän matkailupalveluja, on
myös erottuminen kilpailijoista tärkeää. Kesäkausina alus liikennöi edelleen
Turusta Tukholmaan.
Fennia myytiin maaliskuussa RG-Linelle ja Wasa Queen heinäkuussa Kaukoitään.
Taloudellinen nousu
Vuoden 2001 nettotulos oli 11 milj. euroa ja edellisvuoteen oli parannusta 16
milj. euroa. Matkustajaliikenteen kokonaismarkkinat Suomen ja Ruotsin sekä
Suomen ja Viron välillä liikennöivillä lautoilla pienenivät 3 prosenttia. Silja
Line kuljetti vuonna 2001 kaikkiaan 4 803 054 matkustajaa, eli 8 prosenttia
vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähennyksestä 299 730 matkustajaa tai 6
prosenttiyksikköä johtui lopetetusta tappiollisesta Merenkurkun liikenteestä ja
loput vuoden ensimmäisen neljänneksen vähentyneistä matkustajamääristä. Silja
Linen markkinaosuus oli 30 prosenttia.
Sea
Containers lisäsi omistustaan Siljassa
Toukokuussa 2002 NCC AB, Nordea AB, UPM-Kymmene Oyj, Stora Enso Oyj, If
Teollisuusvakuutus Oy, Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola ja Fortum Oil and Gas
Oy ilmoittivat halustaan myydä kaikki osakkeensa Silja Oyj Abp:ssa, yhteensä
25,32 % Sea Containersille. Kaupan seurauksena Sea Containersin osakeomistus
nousi 75,32 %:iin.
Kesäkuussa Silja Opera aloitti risteilyliikenteen Helsingistä Visbyyn,
Tallinnaan sekä syksyllä Riikaan. Silja Operan oli tarkoitus risteillä
syyskaudella Pietariin, mutta Venäjän muuttuneen viisumikäytännön vuoksi laivan
keula käännettiin kohti Riikaa.
Elokuussa 2002 Sea Containers omisti jo 97,17% Silja Oyj:stä ja marraskuussa
Silja Oyj Abp:n hallitus päätti hakea osakkeiden julkisen noteerauksen
lopettamista Helsingin Pörssissä. Tammikuussa Silja Line Oy:n sulautui
emoyhtiöönsä Silja Oyj Abp:hen. Liikennettä markkinoitiin ja harjoitettiinn
kuten aiemmin Silja Linen nimellä. Tammikuun loppupuolella Sea Containersin
omistuksessa oli 100 % Silja Oyj Abp:n osakkeista.
Keväällä 2003 Silja Line asetti Helsingin ja
Tallinnan väliseen liikenteeseen SuperSeaCat Fourin sisaraluksen SuperSeaCat
Threen. Näiden alusten ansioista matkustaja- sekä lastimäärän lisäys oli tuntuva
Helsinki - Tallinna-liikenteessä.
Uudistettu laiva ja uudet reitit
Huhti-toukokuussa 2004 Finnjet uudistettiin Aker Finnyardsin telakalla Raumalla.
Alukseen tehtiin huomattavia teknisiä uudistuksia ja parannuksia.
Kansainvälisesti tunnettu risteilyalusten suunnitteluun erikoistunut
arkkitehtitoimisto Partner Ship Design teki kokonaissuunnitelman Finnjetin
matkustajatilojen uudistamiseksi. Yleisilme muuttui keskieurooppalaisten
trendien mukaiseksi. GTS Finnjet siirtyi uudistuksen jälkeen kesäkuussa 2004
uudelle Rostock - Tallinna - Pietari-reitille. Liikenne lakkautettiin talven
ajaksi.
Silja Opera risteili kesän Helsingistä Pietariin ja Visbyyn. Visbyn risteilyllä
alus poikkesi Maarianhaminan kautta. Syksyllä Silja Opera suuntasi keulansa
kohti Ruotsia ja risteili Tukholmasta Tallinnaan.
Kesällä 2005 Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen asetettiin kolmas
SuperSeaCat -alus. Parhaimmillaan kesäsesongin aikana Silja tarjosi yhteensä 16
päivittäistä vuoroa Helsingistä ja Tallinnasta.
Kesäkauden jälkeen Finnjetin liikenne lopetettiin ja alus suuntasi Louisianan
osavaltioon, Baton Rougeen, Mississippi-joen varrelle, n. 100 mailia New
Orleansista ylävirtaan. Louisiana State University Health Science Center
tarvitsi aluksen mahdollisimman nopeasti korvaamaan hirmumyrskyssä tuhoutuneita
tilojaan. Finnjet palveli Baton Rougessa kesäkuuhun 2006 asti, jonka jälkeen
alus riisuttiin Bahamalla.
Siljan emoyhtiö järjesteli
lauttaliikennedivisioonaansa
Sea Containers Ltd. julkaisi marraskuussa 2005 lauttaliikennedivisioonaansa
koskevan toimenpideohjelman, johon sisältyi päätös myydä tytäryhtiö Silja Oy Ab.
Ostajaehdokkaina oli mm. Viking Line ja Tallink.
Silja keskitti toimintansa pääreiteilleen, Helsingin ja Tukholman, Turun ja
Tukholman/ Kapellskärin väliseen liikenteeseen sekä Helsingin ja Tallinnan
väliseen liikenteeseen, jossa yhtiö oli pika-alusten markkinajohtaja.
Helsingin ja Tukholman välillä liikennöivät Silja Serenade ja Silja Symphony
telakoitiin alkuvuodesta 2006 ja niihin tehtiin merkittäviä muutostöitä, joiden
kustannukset olivat yhteensä 16 miljoonaa euroa.
Toiminnan keskittämisen seurauksena ydinliiketoimintaa palvelemattomasta
aluskalustosta luovuttiin. Risteilyalukset Walrus ja Silja Opera sekä gts
Finnjet asetettiin myyntiin. Tytäryhtiö SeaWind Linen ropax-alus Star Wind
myytiin.
Siljan maaorganisaation kustannukset sopeutettiin supistuvaan toimintaan.
Yt-neuvottelut käynnistettiin lokakuun alussa, jolloin henkilöstövaikutuksiksi
arvioitiin alustavasti 100–150 henkilön vähentämistarve. Silja Operan toiminnan
lopettamisesta aiheutuvien vaikutusten piirissä oli lisäksi n. 400 työpaikkaa.
Näitä vaikutuksia käsiteltiin Ruotsin yhteistoimintalakia vastaavan järjestelmän
puitteissa. Tammikuussa 2006 lipputoimistot Tampereella ja Vaasassa suljettiin
ja Turussa sekä Helsingissä ne muuttivat terminaaleihin. Meritalo Turussa
myytiin ja Turun konttori muutti satamaan.
Silja 50 Action! -tehostamisohjelman tavoitteena
oli saavuttaa yhteensä 23 miljoonan euron kustannussäästöt vuoden 2007 loppuun
mennessä.
Tallink ja Silja yhdistivät voimansa Itämeren johtavaksi palveluyritykseksi
Kesäkuussa Tallink Grupp AS teki Sea Containers Ltd:n kanssa sopimuksen Silja Oy
Ab:n myynnistä. Kauppahintana oli 450 miljoonaa euroa ja 5 miljoonaa Tallink
Gruppin osaketta. Kaupan toteutuminen edellytti kilpailuviranomaisten
hyväksyntää. Kaikkien kolmen maan kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan
heinäkuussa.
Kaupan myötä Silja Operan ja Finnjetin omistus siirtyi Sea Containers Ltd:lle
joka jatkoi myös, kauppaan kuulumatonta, SuperSeaCat -liikennettä Helsingistä
Tallinnaan.
Silja Oy Ab:n, Tallink Finland Oy:n sekä Superfast-liikenteen organisaatioiden
yhdistämisestä aiheutuneet henkilöstövaikutuksia koskeneet yhteistoimintalain
mukaiset neuvottelut työnantajaosapuolen ja henkilöstön edustajien välillä
saatiin päätökseen lokakuun puolivälissä. Kolmen organisaation maatoimintojen
yhdistäminen, päällekkäisyyksien poistaminen ja eräiden toimintojen
keskittäminen konsernitasolle aiheuttivat Suomessa henkilöstön
vähentämistarpeen, joka oli yhteensä 128 henkilötyövuotta. Maaorganisaatioiden
yhdistämisellä ei ollut vaikutusta merihenkilöstöön; alukset jatkoivat
nykyisellä henkilöstöllä nykyisten lippujen alla.
Joulukuun alussa AS Tallink Gruppin tytäryhtiön
Tallink Finland Oy:n ja Superfast-liikenteen toiminnot sulautettiin tytäryhtiö
Silja Oy Ab:hen. Yhtiö sai uudeksi nimekseen Tallink Silja Oy. Muodostettavasta
yrityksestä tuli risteily- ja matkustajaliikenteen markkinajohtaja Suomen,
Ruotsin, Viron, Latvian ja Saksan reiteillään ja merkittävä Itämeren
rahtiliikennevarustamo.
Liikennettä Suomen ja Ruotsin välillä jatkettiin Silja Line -tuotemerkin alla.
Muita reittejä hoidetaan Tallink -tuotemerkillä.
Uusia laivoja Turussa
Heinäkuussa 2008 Silja
Festival lopetti liikennöimisen Silja Line -tuotemerkin alla ja Tallinkin pari
vuotta vanha Galaxy siirtyi Turku-Ahvenanmaa-Tukholma -reitille. Silja Festival
jatkoi liikennöintiä Tallinkin laivastossa Tukholma-Riika -reitillä.
Syksyllä 2009 Silja
Europan peräsinakseli vaurioitui ja alus jouduttiin telakoimaan Puolassa. Kesken
pikkujoulusesongin Tallinkin uusi Baltic Queen siirrettiin Tallinna-Tukholma
-linjalta hoitamaan Silja Europan vuorot.
Säästötoimet
jatkuivat
Taloudellisen taantuman
rasittaessa yhtiön tulosta merkittävästi oli edessä keväällä 2009 aloitettujen
säästötoimenpiteiden tehostaminen. Konsernin johtoryhmä päätti leikata
jäsentensä palkkoja 1.8.2009 alkaen 20 prosentilla. Lisäksi Viron
maaorganisaatiossa sekä eräissä muissa yksiköissä toteutettiin 5–15 prosentin
leikkauksia palkkoihin.
Suomessa Tallink Silja Oy tehosti myös säästötoimiaan
ja joutui aloittamaan yhteistoiminta-neuvottelut, jotka koskivat koko
maahenkilöstöä Suomessa, Ahvenanmaan toimintoja lukuun ottamatta.
Neuvotteluiden piirissä oli Suomen maaorganisaatiossa 550 henkilöä.
Tehtävien suunniteltu uudelleenjärjestely, siirtäminen tai
lakkauttaminen vähensi työvoiman tarvetta Suomen maaorganisaatiossa ja 77
työntekijää irtisanottiin. Valtaosa irtisanotuista eli 54 työntekijää oli
pääkaupunkiseudulta. Viidennes irtisanotuista oli työskennellyt Turussa.
Irtisanomiset kohdistuvat ennen kaikkea puhelinmyyntiin ja
konttoritoimintoihin. Irtisanomisten lisäksi Tallink Silja lomautti Mikkelin
toimipisteensä 50 työntekijää kuukaudeksi talven aikana.
|
|