|
|
Suomi on kuin saari
länteen mentäessä. Varhaisina aikoina oli merenkulku lähes ainoa tapa pitää
yhteyttä läntisiin naapureihin. mutta yhteydet olivat epäsäännöllisiä ja
liikenne oli mahdollista vain kesäaikaan. Höyryvoiman hyväksikäyttö
merenkulussa sai suuren muutoksen aikaan. Sen ansiosta tuli säännöllinen
meriliikenne mahdolliseksi myös Suomen ja Ruotsin välillä.
Siirtolaisuus 1870 - 1930
1870 - luvulla alkoi siirtolaismuutto Suomesta Amerikkaan ja myöhemmin myös
Kanadaan ja Australiaan. Siirtolaisuudella tuli olemaan suuri osuus
matkustajaliikenteen kehittymisessä, sillä Suomesta muutti pois
satojatuhansia ihmisiä. Osa muuttajista palasi myöhemmin takaisin
kotimaahan.
Suurin osa siirtolaisista kuljetettiin Suomesta Höyrylaivoilla Hulliin
Englantiin, josta oli järjestetty jatkoyhteydet edelleen Amerikan
mantereelle. Siirtolaiset olivat laivoilla tarkoin eristettyjä muista
matkustajista. Heillä oli oma tilansa, joissa oli kertomusten mukaan usein
ahdasta ja epämukavaa.
Luokkamatkustaminen
Laivojen matkustajatilat jakaantuivat ensimmäiseen, toiseen ja kolmanteen
luokkaan. Jokaisella luokalla oli mm. omat hyttiosastot ja ruokailusalongit.
Ensimmäisessä ja toisessa luokassa pystyivät matkustamaan vain varakkaat,
sisustus oli ylellinen ja palvelu hyvää. Kolmannen luokan matkustajat,
joista valtaosa oli Amerikkaan matkustavia siirtolaisia, joutuivat tyytymään
vaatimattomiin oloihin.
Ruotsinliikenne vuosisadan alussa
Vuosisadan vaihteen tienoille tultaessa oli Suomen ja Ruotsin
meriliikenteessä vakiintunut kaksi ympärivuotista linjaa: toinen oli SHO:n
Hangon ja Tukholman välinen ja toinen Bore-yhtiön hoitama Turun ja Tukholman
välinen linja.
Boren ja SHO:n välille oli kehittynyt kilpailutilanne, joka johti vuonna
1904 solmittuun ensimmäiseen Ruotsinliikennettä koskevaan sopimukseen. SHO:n
hoidettavaksi tuli kolme viikkovuoroa Hangon ja Tukholman välillä ja
vastaavasti Bore -yhtiölle kolme viikkovuoroa Turun ja Tukholman välille.
Vuonna 1910 SHO ja Bore solmivat uuden sopimuksen, Turun ja Tukholman
välisen liikenteen hoitamisesta, koska SHO oli vuotta aiemmin lopettanut
liikennöinnin Hangosta Tukholmaan. Seuraavana vuonna kulkikin Turun ja
Tukholman välillä 3-4 alusta vuorojen noustessa jopa seitsemään
viikkovuoroon.
Ensimmäinen maailmansota
Heinäkuussa 1914 Suomi julistettiin sotatilaan. Sodan syttyminen vaikutti
lamauttavasti merenkulkuun, Säännöllinen matkustajaliikenne taukosi viideksi
vuodeksi. Bore-yhtiö hoiti sodan alettua vielä muutaman vuoron Turusta
Tukholmaan. SHO siirsi rahti- ja matkustajaliikenteensä Raumalle, josta
liikennöitiin Gävleen. Viikossa pyrittiin liikennöimään kolme vuoroa. Vuonna
1915 venäläiset takavarikoivat useita laivoja.
Suomalaiset menettivät sodan aikana 34 höyrylaivaa, joista
matkustajaliikenteen kannalta merkittävimpiä olivat mm. SHO:n Titania,
Urania sekä Wellamo.
|
|