Olipa kerran hylje...

  

 

 

 

 

 

 

Siljan hylje on jo 40-vuotias. Sen syntymisestä 1960-luvun lopulla oli mukana sekä onnea, oivallusta että määrätietoista työtä. Hylje syntyi Ruotsissa ja ui lahden yli Suomen puolelle vartuttuaan ensin riittävästi pitkää matkaa varten...

 

Nykyään Silja Linen nimellä tunnetussa yhtiössä oli alun alkaen kolmen eri varustamon ja niiden yhteisen tytäryhtiön aluksia. Varustamot olivat Bore, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö (nyt Tallink Silja Oy) ja Svea sekä tytär Siljavarustamo. Markkinoinnissa käytettiin nimeä Ruotsinlaivat ja Ruotsin puolella De Samseglande Finlandsbåtarna.

 

Nimet olivat pitkiä eivätkä erottaneet valkoisia laivoja Viking Linjan nimellä seilanneesta kilpailijasta. Jotain oli tehtävä.

 

 

Sielusta tuli hylje
Vuonna 1968 tähän tarpeeseen syntyi hylje - puolivahingossa, sanaleikin pohjalta. Varustamojen Suomen ja Ruotsin markkinoinnin yhteisessä ideapalaverissa joku lausui suurin piirtein näin: "Kuka voisi tuoda jotain lohtua janoiselle sielulle". Sielu on ruotsiksi själ ja lausutaan saaristossa kuten hylje säl.

 

Paikalla ollut visuaalinen suunnittelija ryhtyi heti lausahduksen kuultua saman tien piirtämään paperille hyljettä ja - siinähän se oli, Siljan hylje! Aluksia hylje oli mainoksissa varsin eläväinen; se uiskenteli laivojen ympärillä, hyppi vedessä, puki aurinkolastikin silmilleen...

 

 

Sama merkki, eri muodot
Hylje alkoi elää omaa elämäänsä molemmin puolin lahtea; silmän iskut olivat Suomessa erilaiset kuin Ruotsissa, linjaviivat toisaalla paksumpia, toisaalla ohuempia. Visuaalisilla suunnittelijoilla oli oma näkemyksensä molemmissa maissa.

 

Yhteinen etu oli kuitenkin täsmälleen sama merkki. Siksi Suomen ja Ruotsin markkinoinnin yhteisessä kokouksessa 1960-70 luvun vaihteessa molempien maiden visualistit suljettiin samaan huoneeseen sillä ukaasilla, ettei ulos ollut tulemista ennen kuin paperilla oli yksi hylje-merkki ja sen alla molempien suunnittelijoiden allekirjoitukset.

 

Suomen Viki Kaltala ja Ruotsin Janne Sjöström istuivatkin sitkeästi puolitoista päivää - ilman hyvää yhteistä kieltä, lähes pelkästään kahvin voimalla - kunnes paperilla oli yksi yhteinen Siljan hylje.

 

 

Nuorena nukkunut
1970-luvun vaihteessa otettiin mainontaan myös uusi nimi, Silja Line. Silja oli jo aiemmin ollut autolautta-toimintaa harjoittavan tytäryhtiön nimenä ja sen oli antanut silloinen toimitusjohtaja Nils Wetterstein, F.E. Sillanpään inspiroimana.

 

Hylje ja nimi Silja Line otettiin Suomessa hyvin vastaan. Kolmessa vuodessa jo yli 70% suomalaisista yhdisti hylkeen Itämeren valkoisiin laivoihin. Hyvä tunnettavuus oli saavutettu erittäin nopeasti. Tänä päivänä hylje tunnetaan lähes sataprosenttisesti kautta maan.

 

 

 

 

 

 

(Lähde: Merellä, Lehti Siljan kanta-asiakkaille 3/93)