Siljan / Tallink Siljan vuosikymmenet

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1871
Rederi AB Svea perustettiin.
 
1883
Finska Ångfartygs Aktiebolaget (Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö) perustettiin.

1897
Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore perustettiin.

1918
FÅA, Bore ja Svea allekirjoittivat 28. toukokuuta yhteistyösopimuksen, jonka mukaan jokainen varustamo asetti yhden laivan yhteisesti liikennöitävälle Turku - Tukholma -reitille.

1919
FÅA ja Svea aloittivat yhteispurjehduksen Helsinki - Tukholma -linjalla, johon Bore liittyi mukaan 1928.

1950
Yhteistyö johti 1950-luvun alussa käynnistettyyn ensimmäiseen uudisrakennusohjelmaan toisen maailman sodan jälkeen, kolmeen olympialaivaan, s/s Aallottareen, s/s Bore III:n ja s/s Birger Jarliin, jotka luovutettiin vuosina 1952 ja 1953.

1954
Pohjoismainen passivapaussopimus astui voimaan.

1957
Oy Siljavarustamo - Ab Siljarederiet perustettiin 20. toukokuuta. Sen ensimmäiset alukset olivat matkustaja-alus s/s Silja Turun linjalla ja rahtialus s/s Warjo Helsingin linjalla. Perustajina olivat Höyrylaiva Osakeyhtiö Bore, Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö - Finska Ångfartygs Aktiebolaget (myöhemmin Effoa) ja Stockholms Rederi AB Svea.

1959
Käytiin neuvotteluja m/s Vacationland -autolautan hankkimisesta Amerikasta. Aluksen nopeus oli vain 13 solmua, eikä tämän vuoksi ollut sopiva Suomen ja Ruotsin väliseen liikenteeseen.

m/s Skandia tilattiin Wärtsilän Helsingin telakalta, toimitettavaksi vuonna 1961.

1960
Liikenne Turku - Norrtälje -linjalla alkoi, sesonkiluonteisena, s/s Siljalla ja s/s Reginillä.

s/s Bore toimitettiin Bore-yhtiölle, Turku - Tukholma/Skeppsbron -linjalle.

s/s Bore II asetettiin Siljavarustamon linjaliikenteeseen Tukholma - Helsinki - Leningrad.

1961
Ensimmäinen matkustaja-autolautta m/s Skandia aloitti liikennöinnin reitillä Turku-Norrtälje. Alus oli esikuvana uudelle laivatyypille, joka sai lukuisia seuraajia. Matkustajamäärät kasvoivat voimakkaasti, mm. Ruotsin ja Suomen välisen passivapauden myötä

1962
m/s Nordia, m/s Skandian sisaralus, asetettiin liikenteeseen sisaraluksen pariksi Norrtäljen-linjalle.

s/s Svea Jarl valmistui Svea-yhtiölle, Finnbodan telakalta Tukholmassa ja aloitti liikenteen Turku-Tukholma/Skeppsbron –linjalla.

1964
Pykälälaiva m/s Floria valmistui Laivateollisuuden telakalta Turussa. m/s Floria korvasi varustamon vanhemman rahtilaiva s/s Warjon, joka myytiin.

Effoan m/s Ilmatar toimitettiin Turun ja Tukholman/Skeppsbron väliseen risteilyliikenteeseen.

m/s Marina vuokrattiin Gräddö - Maarianhamina -linjalle (myöhemmin Tukholma - Maarianhamina).

1965
Siljavarustamo muutti uusiin tarkoituksen mukaisiin tiloihin nk. Meritaloon, Käsityöläiskadun varrella.

Varustamo otti käyttöönsä oman satamansa, Långnäsin Ahvenanmaalla. Långnäs sijaitsi vain 200-300 metrin päässä Turun ja Norrtäljen laivaväylästä. Maarianhaminassa pysähdyttiin tämän jälkeen vain kesäisin.

m/s Holmia (ex. Calmar Nyckel) ostettiin. Pieni autolautta asetettiin reitille Turku-Norrtälje.

Vuoden lopussa avattiin m/s Holmialla uusi linja Naantalista Norrtäljeen.

1966
Silja Linen toiminta Tukholmassa siirtyi vanhasta kaupungista Värtaniin.

Markkinointiyhtiö Finlandstrafiken Ab perustettiin Tukholmassa.

m/s Fennia, varustamon lippulaiva, toimitettiin Öresundsvarvetilta keväällä.

Autolauttaliikenne alkoi reitillä Turku - Tukholma/Värtan.

Liikenne reitillä Naantali - Norrtälje päättyi

Vuoden aikana Silja Line kuljetti 850 000 matkustajaa ja 85 000 henkilöautoa.

1967
m/s Botnia valmistui Wärtsilän Helsingin telakalta. Aloitti liikenteen m/s Fennian parina.

Aloitettiin liikennöinti linjalla Parainen/Lillmälö - Kapellskär.

Hylje otettiin Yhdysliikenteessä olevien varustamoiden yhteiseksi markkinointitunnukseksi.

Silja-nimi ehdotettiin otettavaksi käyttöön yhteiseksi markkinointitunnukseksi.

1968
Liikenne linjalla Parainen/Lillmälö - Kapellskär päättyi.

Aloitettiin kesäliikenne reitillä Parainen/Lillmälö - Norrtälje.

Silja Linen hyljelogo näki päivänvalon.

m/s Ilmatar ja m/s Botnia törmäsivät yhteen sakessa sumussa Långnäsin lähellä.


1970
Solmittiin uusi Yhteispurjehdussopimus yhteisliikenteessä olevien varustamoiden kesken. Nyt siirrettiin Siljavarustamon omistamat laivat emovarustamoiden omistukseen, siten että tilauksessa olevat alukset jaettiin "kristillisesti" Boren, SHO:n ja Svean kesken. Siljavarustamo muutti nimensä Oy Silja Line Ab:ksi ja keskittyi markkinoimaan ja hoitamaan liikennettä.

Paraisten liikenne lopetettiin ja m/s Holmia myytiin.

m/s Floria toimitettiin Wärtsilän Helsingin telakalta ja asetettiin Turku - Tukholma/Värtan -linjalle.

1971
Siljavarustamon tilaama roro-alus m/s Holmia toimitettiin linjalle Uusikaupunki - Norrtälje.

Boren Ahvenanmaan-risteilyt sisällytettiin Silja Linen liikenteeseen.

1972
Silja Linen uusi satamaterminaali Turussa vihittiin käyttöönsä.

Helsinki - Tukholma -linjalla siirryttiin kesäliikenteestä ympärivuotiseen liikenteeseen. Linjalle tulivat uudet matkustajalautat m/s Aallotar ja m/s Svea Regina.

m/s Bonanza vuokrattiin kesän ajaksi Norrtälje - Maarianhamina -linjalle.

 

Uusi hyljelogo otettiin käyttöön.

Roro-alus m/s Silvia toimitettiin linjalle Turku - Norrtälje.

Roro-liikenne linjalla Uusikaupunki - Norrtälje päättyi.

Silja Line kuljetti vuoden aikana 1 733 000 matkustajaa ja 65 000 rekkaa.

1973
Autolautta m/s Bore I, Bore-yhtiön uusi lippulaiva, toimitettiin Wärtsilän Turun telakalta ja asetettiin kevättalvella liikenteeseen Turku - Tukholma/Värtan -linjalle.

Silja Line siirsi ensimmäisenä maailmassa laivojen paikkavaraukset tietokoneille.

Roro-liikenne linjalla Turku - Norrtälje päättyi.

Siljavarustamon varsinainen varustamotoiminta päättyi.

1974
Silja Linen moderni satamaterminaali Tukholman Värtanin satamassa valmistui.

1975
Helsingin linja sai uudet, linjalle varta vasten rakennetut alukset: m/s Svea Corona avasi liikenteen toukokuussa ja sisaralus m/s Wellamo heinäkuussa. Sisarista kolmas, m/s Bore Star, valmistui myöhemmin syksyllä ja vuokrattiin heti Oy Finnlines Ltd:lle Afrikan risteilyihin talven ajaksi. Helsingin linjan matkustajamäärät lisääntyivät 15 prosenttia.

Liikenne Långnäsiin lopetettiin.

Vuokrattiin m/s Drottningen Turku - Maarianhamina - Norrtälje -linjan kesäliikenteeseen.

1976
Liikennöinti Tukholman Skeppsbronille päättyi.

Liikenne Turun ja Norrtäljen välillä päättyi.

Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö otti käyttöön uuden Effoa -nimen.

1978
Silja Line aloitti risteilyliikenteen m/s Ilmattarella yhteistyössä Effoan kanssa.

1979
Värtanin terminaalia laajennettiin.

1980
Bore vetäytyi yhteistoiminnasta ja päätti keskittyä rahtiliikenteeseen. Boren osuus jaettiin Effoan ja Svean kesken tasan.

m/s Bore I ja m/s Bore Star siirtyivät Effoan haltuun ja ne saivat uusiksi nimikseen m/s Skandia ja m/s Silja Star.

1981
Ruotsissa Svea siirtyi Johnson Linelle, joka jatkoi Silja Linen toimintaa yhdessä Effoan kanssa.

Silja Line asetti Helsingin-linjan liikenteeseen uudet laivat, m/s Finlandian ja m/s Silvia Reginan, jotka toivat tullessaan uuden liikennekonseptin. Risteily- ja kokousmatkustajista tuli uusi suuri matkustajaryhmä.

1985
Turku - Tukholma -linja sai ensimmäisen risteilyaluksensa m/s Svean.

m/s Finlandialle ja m/s Silvia Reginalle rakennettiin konferenssiosastot.

Silja Hotels aloitti toiminnan.

Turun terminaalia laajennettiin.

1986
Turku-Tukholma linjalle toimitettiin m/s Svean sisaralus m/s Wellamo.

1987
gts Finnjet siirtyi Silja Linelle, ja se aloitti Suomen ja Saksan välisen reittiliikenteen.

Vuoden aikana Silja Line kuljetti yli 2 miljoonaa matkustajaa ja 80 000 lastiyksikköä.

Silja Line täytti 30 vuotta.

1989
Silja Linen hotelli Ariadne avattiin Tukholmassa.

1990
Johnson Linen matkustajaliikenne ja Effoa yhdistyivät EffJohn -konserniksi.

Toisen sukupolven suurista matkustajalaivoista ensimmäinen, m/s Silja Serenade, toimitettiin Helsinki - Tukholma -linjalle.

Silja Line alkoi ensimmäisenä varustamona Ruotsin liikenteessä käyttää vähärikkistä polttoainetta.

2,8 miljoonan vuotuinen matkustajamäärä oli kymmenkertainen aloitusvuoteen 1957 verrattuna. Henkilöautoja kuljetettiin 185 000 ja rekkoja 80 000.

1991
m/s Silja Serenaden sisaralus m/s Silja Symphony aloitti liikenteen.

1992
Turku - Tukholma -linjan aluksia uudistettiin, ja ne jatkoivat liikennöintiä uusilla nimillä m/s Silja Festival ja m/s Silja Karneval.

Helsingistä Tallinnaan, Pietariin ja Visbyyn risteilyjä tekevä m/s Sally Albatross siirtyi Silja Linelle.

1993
Merenkurkun liikenne siirtyi Silja Linelle Vaasanlaivojen myötä.

Silja Line vuokrasi Slite-varustamon tilaaman uuden m/s Europa -aluksen. Alus asetettiin m/s Silja Europa -nimisenä Helsinki - Tukholma -linjalle.

Silja Line ja Euroway -varustamo solmivat yhteistyösopimuksen ja vuokrasivat Silja Festivalin Malmö - Travemünde -linjalle. Syksyllä Euroway päätti lakkauttaa toimintansa. Silja Line lopetti liikenteen kevään 1994 aikana.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

m/s Silja Karneval päätettiin myydä.

1994

Silja Line vuokrasi maaliskuussa Turku - Tukholma -linjalle uuden aluksen, joka saa nimekseen m/s Silja Scandinavia.

m/s Sally Albatross vaurioitui pahoin karille ajossa maaliskuussa. Silja Linen risteilyliikenne Helsingistä keskeytyi.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

m/s Silja Karneval luovutettiin uudelle omistajalleen.

1995
Silja Linen emoyhtiö EffJohn vaihtoi nimekseen Oy Silja Ab.

Silja Linen liikenne Helsingin ja Tallinnan välillä muuttuu risteilyliikenteestä säännölliseksi linjaliikenteeksi.

Silja Line sijoitti Tallinnan satamaan oman ponttonirakenteisen terminaalin ja autorampin, jotta m/s Silja Festival pystyi hoitamaan autojen ja lastinkuljettamisen Helsinki - Tallinna -linjaliikenteessä.

m/s Silja Symphonyn ja m/s Silja Serenaden apukoneisiin asennetaan katalysaattorit.

Risteilyalus m/s Sally Albatross vuokrattiin korjaus- ja uudistustöiden valmistuttua pitkäaikaisella sopimuksella Norwegian Cruise Linelle. Alus sai nimekseen m/s Leeward.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

Silja Line allekirjoitti ensimmäisenä varustamona Suomessa Kansainvälisen kauppakamarin Kestävän kehityksen peruskirjan.

m/s Silja Serenade palasi takaisin Helsinki-Tukholma-reitille.

Vaasa - Sundsvall -linja lopetettiin. Vaasan liikenne keskitettiin Vaasa - Uumaja sekä Pietarsaari - Skellefteå -linjoille.

1996
m/s Wasa Queen siirtyi Helsinki - Tallinna -linjalle.

Silja Line sai ensimmäisenä varustamona Helsingin Sataman ympäristöpalkinnon.

Tallinnan liikenteen matkustajamäärä kasvoi lähes puolella miljoonalla matkustajalla vuoteen 1995 verrattuna, ja on runsaat 1 300 000 matkustajaa.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

Silja Linen laivoilla matkusti 5,9 miljoonaa matkustajaa, mikä oli uusi ennätys.

1997
m/s Silja Scandinavian vuokrasopimus päättyi ja alus luovutettiin takaisin omistajalleen.

m/s Silja Festival siirtyi Ruotsin lipun alle.

Tax-free myynti tuli mahdolliseksi Suomen ja Ahvenanmaan välisessä liikenteessä.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

20. toukokuuta tuli kuluneeksi 40 vuotta Siljavarustamon perustamisesta

Vaasa - Uumaja -liikenteen kapasiteettia lisättiin kesäkaudeksi m/s Wasa Expressillä

Silja Line sai Helsingin Sataman ympäristöpalkinnon jo toisena peräkkäisenä vuonna.

Liikennöinti päättyi talvikaudeksi Helsinki - Travemünde -linjalla. gts Finnjet siirtyi
Helsinki - Tallinna -reitille.

1998
Vaasa - Uumajan matkustajalaivaliikenne täytti 50 vuotta. Linjalle vuokrattiin kesäkaudeksi matkustaja-autolautta m/s Wasa Jubilee (Stena Invicta).

gts Finnjet palasi viimeistä kertaa kesäkaudeksi Helsinki - Travemünde -linjalle.

Silja Linen emoyhtiö Oy Silja Ab vaihtoi nimekseen Neptun Maritime.

Silja Line valittiin maailman ympäristötietoisimmaksi matkustajalaivayhtiöksi.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

Pietarsaari - Skellefteå -linja lopetettiin. Liikenne jatkui Vaasasta/Pietarsaaresta Uumajaan.

m/s Silja Symphonyn ja m/s Silja Serenaden Promenadet uudistettiin.

1999
gts Finnjet alkoi liikennöidä tammikuusta lähtien Muugan sijasta Tallinnan keskustaan.

Englantilainen Sea Containers Ltd. osti 51 % Neptun Maritimen osakkeista.

gts Finnjet liikennöi kesäkauden Helsingistä Tallinnan kautta Rostockiin.

Helsinki - Tukholma -linjan alukset alkoivat liikennöimään Maarianhaminan kautta ja Turun -linjan alukset päivävuoroilla Maarianhaminan ja yövuoroilla Långnäsin kautta, jotta tax free -myynti olisi mahdollista.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

Tax free -myynti päättyi Vaasa/Pietarsaari-Uumaja reitillä, liikennettä jatkettiin Vaasasta Uumajaan välillä.

Vuodesta 1966 lähtien Suomen ja Ruotsin välillä purjehtinut m/s Fennia lopetti liikennöimisen kesäkauden jälkeen.

Silja Hotel Ariadne myytiin Scandic -hotelliketjulle.

2000

m/s Silja Europalle asennettiin katalysaattorit.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

Sea Containers Ltd:n hsc SuperSeaCat Four asetettiin huhtikuussa Helsinki –Tallinna-reitille.

Ruotsin ja Tanskan välinen Seacat -liikenne yhdistettiin Silja Lineen.

Silja Linen emoyhtiö Neptun Maritime Oyj vaihtoi nimekseen. Silja Oyj Abp.

gts Finnjet liikennöi kesäkauden Helsingistä Tallinnan kautta Rostockiin.

Silja Line vastaanotti Ruotsissa Volvo Transport -ympäristöpalkinnon.

Silja Linen omistaman Vaasanlaivojen toiminta lopetettiin kannattamattomana ja m/s Wasa Queen asetettiin myyntiin.

2001
m/s Fennia ja m/s Wasa Queen myytiin.

m/s Silja Europa asetettiin kesäsesongin ulkopuolella Turku - Ahvenanmaa - Kapellskär –reitille.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

gts Finnjet liikennöi kesäkauden Helsingistä Tallinnan kautta Rostockiin.

2002
gts Finnjet liikennöi kesäkauden Helsingistä Tallinnan kautta Rostockiin.

m/s Silja Opera aloitti risteilyt Visbyyn, Riikaan ja Tallinnaan.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

Sea Containers Ltd. omisti elokuussa 97,17 % Siljan osakkeista.

Silja Linen valittiin Suomen menestyksekkäimmäksi asiakaspalveluyritykseksi 86 asiakaspalveluyrityksen joukosta.

Hakemus Siljan osakkeiden poistamiseksi Helsingin Pörssin pörssilistalta jätettiin.

Silja Line sai Tukholman Sataman ympäristöpalkinnoin, niin sanotun Ympäristöpoijun.

2003
Silja Line Oy sulautui emoyhtiöönsä Silja Oy Ab:hen (ent. Neptun Maritime, EffJohn, Effoa/SHO/FÅA).

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

Sea Containers Ltd. sai omistukseensa kaikki Silja Oy Ab:n osakkeet ja Siljasta tuli Sea Containersin kokonaan omistama tytäryhtiö. Siljan osakkeet poistettiin Helsingin Pörssin päälistalta.

hsc SuperSeaCat Three aloitti liikennöimisen Helsingistä Tallinnaan.

2004
Viro liittyi Euroopan Unioniin toukokuussa. Verovapaa myynti Tallinnan -linjan aluksilla päättyi.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

gts Finnjet uudistettiin täysin ja asetettiin Rostock - Tallinna - Pietari -reitille kesän ajaksi. Syksyllä ja talvella alus oli riisuttuna Rostockissa.

Tallinnan satamaan avattiin automatkustajille Silja Seaport Shop.

2005
Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

gts Finnjet asetettiin kesäkaudeksi Rostock - Tallinna - Pietari -reitille.

hsc SuperSeaCat One asetettiin kesäksi Helsinki - Tallinna -reitille

gts Finnjet lähti syyskuussa Louisianan katastrofialueelle majoitusalukseksi.

m/s Star Wind myytiin virolaiselle Euro Shipping OÜ:lle

Silja Oy Ab käynnisti laajan ”Silja 50 Action!” -toimenpideohjelman, jonka tavoitteena oli parantaa yhtiön kannattavuutta ja saavuttaa yhtiön visio olla Itämeren paras palveluyritys.

Sea Containers Ltd. julkaisi lauttaliikennedivisioonaansa koskevan toimenpideohjelman, johon sisältyi päätös selvittää mahdollisuuksia myydä tytäryhtiö Silja Oy Ab. Siljan toiminta jatkui keskittämällä toiminta ydinreiteille sekä jatkamalla kannattavuuden parantamiseen tähtääviä tehostamistoimia.

2006
Helsingin ja Turun lipputoimistojen palvelut siirtyivät näiden kaupunkien terminaaleihin. Tampereen ja Vaasan lipputoimistot lopetettiin.

m/s Silja Serenade ja m/s Silja Symphony uudistettiin.

m/s Silja Opera lopetti liikennöimisen Siljan liikenteessä ja asetettiin myyntiin.

Silja Line valittiin parhaaksi matkustajalauttavarustamoksi Ruotsissa.

Tallink Grupp AS osti Sea Containers Ltd:ltä Silja Oy Ab:n, lukuun ottamatta SuperSeaCat -liikennettä sekä m/s Silja Opera ja gts Finnjet -aluksia.

AS Tallink Gruppin tytäryhtiön Tallink Finland Oy:n ja Superfast-liikenteen toiminnot sulautetaan tytäryhtiö Silja Oy Ab:hen, joka muutti nimensä Tallink Silja Oy:ksi. Yhtiön pääkonttori sijoittui Siljan tiloihin Espoon Keilaniemeen.

Silja Oy Ab:n, Tallink Finland Oy:n sekä Superfast-liikenteen organisaatioiden yhdistämisestä aiheutuneet henkilöstövaikutuksia koskeneet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut työnantajaosapuolen ja henkilöstön edustajien välillä saatiin päätökseen lokakuussa. Kolmen organisaation maatoimintojen yhdistäminen, päällekkäisyyksien poistaminen ja eräiden toimintojen keskittäminen konsernitasolle aiheuttivat Suomessa henkilöstön vähentämistarpeen, joka oli yhteensä 128 henkilötyövuotta.

2007
Tallinkin AutoExpress alukset lopettivat liikennöimisen Tallinkin laivastossa.

Tallink Spa & Conference hotelli avattiin Tallinnassa.

m/s Star asetettiin Tallinkin Helsinki-Tallinna -reitille.

Tallink ja Aker Yards allekirjoittivat sopimuksen uuden aluksen tilaamisesta.

20. toukokuuta tuli kuluneeksi 50-vuotta Siljavarustamon perustamisesta.

m/s Sky Wind myytiin elokuussa.

Tallinkin m/s Meloodia myytiin ja m/s Fantaasia vuokrattiin ensin Välimerellä ja sen jälkeen Norjaan.

Tallinkin Superfastit siirrettiin Helsinki - (Tallinna-) Rostock -reitille.

2008
Tallink Silja avasi myyntipalvelun Mikkeliin.

m/s Fantaasia myytiin.

Tallink Takso aloitti toimintasa Tallinnassa.

Pirita TOP Spa liitettiin Tallink Hotels -ketjuun.

m/s Superstar aloitti Helsinki - Tallinna -reitillä.

m/s Baltic Princess aloitti Tallinkin Helsinki - Tallinna -reitillä.

m/s Galaxy asetettiin Silja Linen Turku - Ahvenanmaa - Tukholma -reitille.

m/s Silja Festival asettettiin Tallinkin Tukholma - Riika -reitille.

m/s Vana Tallinn siirrettiin Paldiski - Kapellskär -reitille.

m/s Superfast IX vuokrattiin Kanadaan.

2009
Tallink Siljan uusi matkamyymälä avattiin Turun ydinkeskustassa tammikuussa.

Tallink Express Hotel liitettiin Tallink Hotels -ketjuun.

Silja Line Suomi Facebook-sivut avattiin kesällä.

m/s Baltic Queen asetettiin Tallinna - Tukholma -reitille.

m/s Romantika siirrettiin Tukholma - Riika -reitille.

Tallink-konsernin uusin risteilyalus m/s Baltic Queen korvasi m/s Silja Europan sen ollessa peräsinakselin vaurioitumisen vuoksi telakalla marras-joulukuun vaihteessa.

2010
Club One kanta-asiakasjärjestelmään liittyi 60 000 uutta jäsentä; kanta-asiakkaita oli  620 000 taloutta.

Tallink keskeytti Saksan liikenteen talvikauden ajaksi.

Tallink Hotels -ketjun neljäs hotelli avattiin Riiassa.

Tallink-konsernin m/s Regal Star-rahtialus siirtyy liikennöimään Turku-Tukholma-reitille kesäsesongin ajaksi.

Syyskuussa Tallink-konserni palkittiin Viron kilpailukykyisimpänä yrityksenä.

Silja Europa liikennöi Silja Serenaden telakoinnin ajan Helsinki- Tukholma -reitillä ja Baltic Queen Turku-Tukholma -reitillä.

Marraskuussa Tallink Silja Oy sai Vuoden Laatuinnovaatiopalkinnon 1000 Tuotekehittäjää -tuotekehityskonseptistaan.

2011
Tallink Silja panosti kulttuuriin tukemalla yhtenä pääyhteistyökumppanina Turku 2011 ja Tallinna 2011 -kulttuuripääkaupunkeja.

Tallink keskeytti Saksan liikenteen talvikauden ajaksi.

m/s Vana Tallinn myytiin.

Tallink-konsernin m/s Kapella-rahtialus siirtyi liikennöimään Turku - Kapellskär -reitille kesäsesongin ajaksi.

Tallink vuokrasi m/s Superfast VII:n ja m/s Superfast VIII:n Stena Linelle osto-optiolla.

Tallink Silja Oy:n pääkonttori muutti uusiin tiloihin Helsingin Jätkäsaareen syksyllä.

2012
Mikkelin myyntipalvelu suljettiin YT-neuvottelujen tuloksena.

Tallink Siljan visuaalista ilmettä raikastettiin.

Tallink Silja hankki tullille oman nimikkohuumekoiran, joka sai yleisöäänestyksessä nimekseen Silja.

2013
m/s Silja Europa siirtyi liikennöimään Tallink -brändin alle Helsinki - Tallinna -reitille tammikuussa.

m/s Baltic Princess aloitti liikennöimisen Turku - Ahvenanmaa - Tukholma -reitillä, Silja Line -brändin alla helmikuussa.

Tallink osti Viking Linen m/s Isabellan ja asetti sen m/s Isabelle -nimisenä Tukholma - Riika -reitille m/s Silja Festivalin tilalle.

m/s Silja Festival vuokrattiin Välimerelle majoituslaivaksi.

Tallink Silja vuokrasi Turku - Tukholma -reitille m/s Mistral -rahtialuksen.

2014
m/s Silja Festival vuokrattiin majoituslaivaksi Kanadaan.

m/s Silja Serenadea ja m/s Silja Symphonya uudistettiin.

m/s Silja Europa vuokrattiin kesäkauden jälkeen Bridgemans Services Ltd:lle majoituslaivaksi Australiaan. Vuokrauksen myötä m/s Baltic Queen siirtyi liikennöimään m/s Silja Europan tilalle ja m/s Romantika siirtyi Tallinna - Tukholma -reitille.

Siljan hylje alkoi hymyilemään ja samalla Siljan laivojen maskotti Harri Hylje teki paluun.

2015
m/s Sea Wind siirtyi liikennöimään Viron lipun alle Helsinki (Vuosaari) - Tallinna -reitille.

m/s Silja Festival ja m/s Regina Baltica myytiin.

Tallink ja Meyer Turku allekirjoittivat sopimuksen uudesta LNG-käyttöisestä nopeasta laivasta.

m/s Superstar myytiin Italiaan, mutta vuokrattiin takaisin siihen asti kun m/s Megastar aloittaa liikennöimisen.

m/s Silja Europan vuorkasopimus päättyi ja laiva aloitti kotimatkan vuodenvaihteessa.

2016
m/s Starilla avattiin Burger King.

m/s Silja Europa asetettiin päiväristeilijäksi Helsinki - Tallinna -reitille. Huhtikuussa alus tuurasi telakoitavana ollutta m/s Baltic Queenia 22 tunnin risteilyillä, jonka jälkeen siirtyi liikennöimään Helsingissä Olympiaterminaalista. Visby-risteilyt siirrettiin Baltic Queenilta Silja Europalle.

 

Värtanin uusi terminaali avattiin.